“If you hate a person, you hate something in him that is part of yourelf. What isn’t part of ourselves doesn’t disturb us” H. Hesse.

Tältä perusteelta katsoen minusta löytyy varmasta miljoona negatiivista puolta? Vihaan ihmisiä jotka puhuvat samalla kuin syövät, huonostikäyttäytyviä ihmisiä julkisilla paikoilla, laiskoja, välinpitämättömiä, siivottomia, “liian” pirteitä, lääkäreitä, liian ulapalla olevia ja niin edespäin. Vihaan ihmisiä, jotka päästää totuuden suustaan liian pian. Arvoituksien kanssa on niin paljon mielenkiintoisempaa viettää aikaa. On niin paljon mielenkiintoisempaa löytää yksityiskohtia pikkuhiljaa . Koska asiat muuttuvat, kun niistä aletaan puhumaan.

“ Everything becomes a little different as soon as it is spoken out loud”.?