sunnuntaina 25. maaliskuuta 2007

ZZZZzzzzzz......

Kylla nukuttaa. Unirytmi aika sekaisin, kun jotuu puolet viikosta heraamaan viidelta ja puolet viikosta saisi nukkua puoleen paivaan saakka. Pitaisi olla kevatta rinnassa, kun kerran viisareitakin siirrettiin eteenpain, mutta kylla vasyttaa niin pirusti. Piruista puheenollen: joku oli jattanyt anonyymin kommentin viimeisen blogin peraan. Eiko se Suomi oli niin Jumalan selan takana, etta siella taitaa olla ihan takatalvi... ? Per favore, seuraavalla kerralla puumerkki peraan.
Lassyttaakseni ilmoista, taalla on meneillaan sellainen alkava monsuunisade aika. Vetta sataa joka paiva amparista. Hyttyset on jo lehman kokoisia, kun on kuiteskin lamminta ja kosteata pidellyt. Global warming..
Kylla kornii tanaan. Olen paiskinut aika tavalla toita talla viikolla ja tanaan olisi pitanyt olla vain muutama tunti toissa, mutta...yksi hotellin asukeista oli hukannut matkalaukkunsa joten sita taalla nyt sitten joutuu odottamaan. Kirottu Alitalia. Siita pahasta ei paase eroon ei sitten millaan. Kai sita joutuu sitten koisimaan huomenna ja tuhlaamaan siihen vapaapaivani. Saalittavaa; Olen yrittanyt nukkua sunnuntaisin aina varastoon, jotta maanantaina sitten jaksaisi jotain muutakin.
Luciana kaverini tuossa soitteli. Nyt on Roomakin muuttumassa joka teinityton paratiisiksi. Hennes&Mauritz avaa tanne putiikkinsa taman kuun lopussa. Jee (ironinen jee). Jos tanne viela sais raitista ilmaa ja puhtaan luonnon, niin sittenhan tama kiaupunki olisi aivan fantastico :) Vaikken olekkaan enaa teini, harmi (ironinen harmi) niin taytyy silti myontaa, etta liksa ei kuitenkaan riita Pradojen ja Guccien osteluun... joten H&M here I come. With Luciana. Ja mika parasta, vihdoinkin sellainen liike joidenka housuihin mahdun! Yleensa saan vain kasivarteni italialaisista punteista sisaan. Jos sitakaan.
Jaaha jatkan samoista asioista vatvomista asiakkaiden kanssa ja sita kirotun matkalaukun odottelua...

sunnuntaina 18. maaliskuuta 2007

Save the whales!

Domenica. Sunnuntai. JA TAAS TOISSA. Huomasin, etta Mari serkku on jattanyt hyvinkin tosiperaista kommenttia... :) Terveisia vaan kaikille ja tervetuloa! Ei taalla auta, kuin odotella.

Ihanaa herata sunnuntai aamulla ja huomata joutuvansa kavelemaan toihin. Pikku lenkki ei olisi pahaksi, mutta talla kertaa joudun meilkein holkkaamaan noin kuusi kilometria. Syy? Vuosittainen maratoni. Jippii. Saatiedotukset ei pida koskaan paikkaansa. Aamulla luvattiin, etta ilma kylmenisi yllattaen noin kymmenen astetta, joten tuli sita sitten holkattya toppatakissa... Tajusin olevani aika rapakunnossa, kun noin kahdeksankymmenen ikainen herrasmies jolkutti shortseissa ohitseni. No onhan sita punttisalille menoa tullut mietittya jo monta kertaa, mutta kai sita alkaa pikku hiljaa myontamaan itselleni, etta takapuoli ei kapene miettimalla. Joten... huomenna aion toteuttaa uhkaukseni. Tarvitsisi vaan hankkia jonkin sortin fitness buddy itselleni. No kai niita sitten sielta salilta saa. Kavaisin siella jo yhden kerran ja tuleva personal trainerini sanoi minulle heti, etta tulen olemaan ns. ongelmatapaus. Syy? Toinen polvi on kohtalaisen sokona, joten en voi sita koukistaa ja ihana palleatyra aiheuttaa sen, etten voi nostella/repia painavia puntteja. Sita kun haluaisi tuloksia heti, niin tuntuu ah niin turhauttavalta kuulea joutuvansa nosteskelemaan hyvin kevyita painoja. Pitaisikohan sita lahtea kuitenkin uimahallille. Aha! Taas valahti (harvinaista kuitenkin...)! Olkaa te onnellisia siella Suomessa, etta uimahallissa kaynti on NIIN halpaa. Taalla noin kuuden kuukauden kausilippu maksaa about 700 euroa! Ja vapaauinti mahdollisuudet ovat minimissa. Lisaksi taalla pitaa; kayttaa uimapukuna kaikenpeittavaa koko-uimapukua, uimalakkia, korvatulppia ja varvaspaleja. Missaan ei saa kavella paljasjaloin ja suihkuun on mentava uimapuku paalla. Hygienia ja intiimisuoja. Janna juttu, etta televisiossa kaikki on puolialastonta ja rannalla otetaan aurinkoa toplessina, mutta harva on nahnyt edes omaa aitiaan alastomana. Ja naillahan ei olisi mitaan hapeilemista. Tasta tulikin mieleeni eras kerta, kun deittailen yhta espanjalaista poikaa ja paatimme lahtea "aurinkorannoille" ruskettumaan. Mina valkoinen valas. Sen jalkeen, kun olimme asettuneet viltillemme noin kahden metrin paasta meita saapui sellainen missi ja mister-pariskunta. Pariskunnan naispuolinen han,taydellinen rusketus ja taydellinen rintaronttinki, tietysti heitti heti narubikinin ylaosan menemaan ja alkoi levittamaan napykoidensa paalle aurinkorasvaa. Noin seitsaman vuotta sitten se oli itselleni jonkinnakoinen kulttuurishokki. Enka ole myoskaan koskaan ollut kiitollisempi siita, etta voin maata vain noin 30 min. auringossa. Ei koskaan enaa rannalle taydellisten naisten Italiassa! ;)

Se talta kertaa.

perjantaina 2. maaliskuuta 2007

(So-called) Office hours here!

On sitten melkein hurahtanut taas kokonainen kuukausi, noin suuripiirteisesti arvioiden, siita, kun viimeksi raapustin tanne bloggiin. On vaan ollut niin kiire viime aikana, etten ole yksinkertaisesti jaksanut mitaan extra aktiviteetteja. Myonnan, nautin sohvalla makoilusta ja tv:n tollettelysta vapaa-ajalla (niin, nyt joku ehka ajattelee, etta hyiiii). Pitaisko sita aina olla jotain trendikasta tekemista. Hyva kun itsella riittaa aikaa kanavan vaihtoon. Aika masentavaa. Nythan tietysti joku voi ajatella, etta oma vika. Jarjestelykysymys? Hahaha. Siinakin on jo jarjestelemista, etta ehtii aamulla kauppaan ja laittaan pyykkikoneen pyorimaan ennen kuin lahden toihin. Tai painvastoin. Sitten sita pitais jarjestaa viela jonkin sortin quality time:a poikakaverin kanssa. Eilen lahdin toista pois noin kello 22.00 ja sain loistavan idean menna syomaan Alessandron ravintolaan. Siellahan oli jo liuta sukulaisia oven takana odottamassa. Ei varausta ja paikka oli tupaten taynna. Nooh, vihdoinkin sain pastalautasen eteeni noin kello 23.00. Jonka jalkeen piti odotella yhden ryhman poistumista puoli kahteen saakka. Laatu-aikaa! Joku asiakkaista oli jopa varoittanut omistajaa ns. mahdollisesta puolihullusta asiakkaasta, joka oli tullut sisaan, syoksynyt vessaan naistenlehtia kadessaan ja poistunut ulos...Lue: se olin mina. Ja ne eivat olleet naistenlehtia vaan sisustuslehtia. Nohnoh, ravintolan pojat saivat ainakin makeat naurut nauretuksi...
Laitoin tahan vasemmalle kuvan rakennuksesta, jossa olen toissa. Se sijaitsee tasan kahdeksankymmenta katjanaskelta Trevin suihkulahteelta oikealle. Peremmalle, kylla sopii poiketa! Mita muuta sita sitten turinoisi. Ei ole oikeen mitaan uutta positiivista tapahtunut. Sita on vaan niin paljon helpompi valittaa asioista, tassa kylla huomaa sen, etta itse edustaa ulkomailla pohjoista kollektiivista itsemurha kansaa. Ihanaa kun eletaan vielakin talvi-aikaa niin sita saa vyoryttaa syyn kaamosmasennuksen hartioillle! Ai niin, viela yksi valittamisen arvoinen aihe. Tunnetteko sanonnan Too good to be true.... Blingblong...asuntomme ovisummeri soi muutama paiva sitten. Alakerrassa asuva nuori nainen tuli informoimaan meita ystavallisesti seuraavista faktoista; 1. Hanen pesuhuoneensa katosta valuu vetta meidan suunnasta,2. Kat
ossa on pieni kosteuden aiheuttama halkeama, 3. Han on jo informoinut edellista asukasta, joka on tietysti "unohtanut" kertoa tasta yhtaan mitaan asunnon omistajalle. Viva Benito Mussolini ja hanen rakennuttamansa kerrostalot! Massiivinen putkiremontti on mita luultavammin tiedossa, jollei tassakin ongelmassa turvauduta italialaiseen ongelmien ratkaisukykyyn; Kiristetaan vahan paremmin putkia ja tilkitaan reiat!